Työpaikalla tapahtuvan oppimisen
tulevaisuuden laatu riippuu ratkaisevasti siitä, miten pedagogiikka kohtaa
työelämän. Työpaikkojen tulisi siis oppimisen ympäristöinä olla sellaisia,
jotka luovat mahdollisuuksia oppia ja oivaltaa ammattialan kannalta olennaisia
asioita oppijalle mielekkäällä tavalla. Oppiminen on toiminnan ja ajattelun
muutosta, ja nämä muutokset mielestäni aina lähtökohtaisesti laadullisia. Siis
vaikka tavoitteet usein asetetaan määrälliseen muotoon (osaamispisteiden määrä,
myynnin tulos, työpaikalla tapahtuvan oppimisen määrä), voidaan toimintaa
kehittää vain kehittämällä laatua, tekemistä. Siis ”kuinka paljon” on
toiminnassa - oppimisessa – käännettävä ensin muotoon ”miten ja miksi”.
Lähestyessämme
työelämän ja pedagogiikan kohtaamista laadun näkökulmasta on kiinnostavaa pohtia,
mitä pedagogiikka työpaikalla voi tarkoittaa. Työpaikalla tapahtuu -hankkeessa
tähän laadun vaateeseen haetaan vastauksia mm. kehittämällä työpaikkaohjaajien
koulutusta, joka onkin iloksemme saanut hankkeeseen mukaan lähtevissä
yrityksissä varsin kiinnostuneen vastaanoton. Työpaikkaohjaajien koulutusta on
järjestetty eri aloilla jo pitkään, ja hankkeessa katse on käännetty
työpaikkaohjaajan perusosaamisen lisäksi ammatillisessa koulutuksessa
tapahtuneisiin muutoksiin ja työelämäyhteistyön uusiin muotoihin. Tehokkuuden
ja laadun suhteen haluamme puolestamme palvella työyhteisöjä muotoilemalla
työpaikkaohjaajakoulutuksen toteutusta jopa yrityskohtaisesti, pohtien yhdessä
milloin ja millaisina annoksina kokonaisuus voidaan toteuttaa työpaikan
arkirytmiin sovitellen. Erityisen paljon kiinnostusta on herättänyt ns.
jalkautettu toteutusmalli, jossa tulemme yritykseen kouluttamaan ohjaajia.
Toisaalta joillakin työpaikoilla on jo paljon koulutettuja työpaikkaohjaajia,
jolloin on tarpeen päivittää tietoja – myös tähän toiveeseen ja tarpeeseen
haluamme vastata räätälöimällä sisältöä ja toteutusta.
Viime viikolla ilmestyi
tuorein Ammattikasvatuksen aikakauskirja (4/2015), jonka teemana on mikäs
muukaan kuin työpaikoilla tapahtuva oppiminen. Artikkelissa ”Työpaikalla
tapahtuvaa oppimista ja ohjausta edistävät ja estävät tekijät" ¹ tarjoaa mielenkiintoisia
näkökulmia oppimisen ja ohjaamisen laatukysymyksiin. Artikkelin pohjana olevaan
tutkimukseen on koottu 17 kotimaisen ja kansainvälisen tutkimuksen anti
ohjaukseen vaikuttavien tekijöiden selvittämiseksi. Esille nousevat niin
työyhteisöön, ohjaussuhteeseen kuin koulutusohjelman rakentumiseen liittyvät
tekijät. Pelkkä osallistuminen työpaikan toimintaan ei riitä laajan
ammatillisen osaamisen kehittymiseen, vaan ohjaus ja vuorovaikutus nousevat
keskiöön, mikä luonnollisesti vaatii myös opiskelijoilta sosiaalisia taitoja ja
oma-aloitteisuutta ohjaustilanteissa sekä työyhteisön jäsenenä toimimisessa.
Koulutusohjelman rakenteen tasolla korostuu puolestaan oppimisympäristöjen
välinen yhteistyö, joka parhaillaan tukee teorian ja käytännön vuoropuhelua
kokonaisvaltaisen ammatillisen kehittymisen tukena. ¹ Juuri tätä rakenteellista
tasoa lähestymme hankkeen toiminnassa kehittäessämme työpaikalla tapahtuvan
oppimisen toimintamallia yhdessä elinkeinoelämän toimijoiden kanssa.
Ja
sinulle, hyvä työpaikkaohjaaja, vielä erityisen tärkeä nosto mainitsemastani
artikkelista. Merkittävä osa oppimista tukevista tekijöistä liittyy ohjaajan ja
ohjattavan ohjaussuhteeseen; sen vuorovaikutuksen laatuun, persoonien
kohtaamiseen sekä ohjaajan ja oppijan sitoutumiseen. Myös ohjauksen ja
arvioinnin menetelmillä on huomattava merkitys. ¹ Juuri siksi haluamme tarjota
mahdollisimman monelle ohjaajalle mahdollisuuden koulutukseen.
Tehdään yhdessä
laatua. Oppimisen ja ohjaamisen laatua, joka maksaa meille kaikille itsensä
takaisin osaamisen laatuna. Ja määränä.
¹ Rintala, Heta; Mikkonen,
Susanna; Pylväs, Laura; Nokelainen, Petri & Postareff, Liisa (2016)
Työpaikalla tapahtuvaa oppimista ja ohjausta edistävät ja estävät tekijät.
Ammattikasvatuksen aikakauskirja 4/2015, 9-21.
projektipäällikkö Maija Savolainen, Työpaikalla tapahtuu -hanke